Alkuun kun kuparia alkoi näkymään sisustuksissa, oli ajatukseni että tuo ei ole yhtään sitten minun juttuni. Pystyin jopa sulkemaan silmäni oikeastaan kaikelta kuparilta.
Kupari alkoi kuitenkin entisestään yleistymään, ja sitä näkyi jo kovasti sisustuslehdissä ja blogeissa. Siinä vaiheessa huomasin, että en enää sulkenut silmiä tältä mutta mielipiteeni pysyi silti että oma juttuni se ei kuitenkaan ole.
Tämä vaihe kestikin itsellä pitkään. Kuparia oli ilo katsella kuvien kautta. Monissa kuvissa se näyttikin todella viehättävältä, ja olikin itselle todella mukava särmä katsella tälläistä mitä ajattelin että koskaan ei kuitenkaan kotiin tule, mutta silti se voi hyvältä näyttää!
Ajatus alkoi lämmetä tälle ajatukselle kuitenkin hitaasti, että olisiko se kuitenkin mieleinen juttu kotona?
Joskus kauppareissulla katselin jotakin kuparista esinettä, ja ajattelin sitä kotiin. Siinä vaiheessa kuitenkin tuli ehdoton ei, se ei vaan meille sopisi. Samalla kertaa tuli tunne että taidan unohtaa koko kuparin, ja tyydyn ihastelemaan sitä kuvista. Olin tässä vaiheessa päätöksestä enemmän kun varma. Voisimpa jopa sanoa, että harvinaisen varma! :-D
Pari viikkoa sitten kävin HM home puolella, ja siellä aika pian silmäni iski tuohon koriin. Nappasin korin heti käsiin ja huomasin että hymy nousi kasvoille. Jatkoin ostoskierrosta tyytyväisenä, mutta jossain vaiheessa pysähdyin ja mietin: olinko ihan tosissaan napannut matkaani kuparisen korin?!
En antanut ajatukselle sen enempää valtaa, vaan tein ostokset loppuun ja marssin kohti kotia. Kori oli pari päivää olohuoneen nurkassa, kunnes aloin vaihtamaan multaa huonekuuselle. Huonekuusi kaipasi uutta purkkia / pussukkaa ylleen ja nappasin korin nurkasta pois.
Olin myyty, tykästyin aivan valtavasti tuohon yhdistelmään. Kori oli aivan upea huonekuusen kanssa! Siinä se nyt oli, kuparinen kori kotona.
Luulen, että tämä kuitenkin jää meillä ainoaksi. Mutta koskaan ei toki voi sanoa ei koskaan.
Sanoisin kuitenkin, että matka kuparin kanssa on ollut mielessäni mielenkiintoinen! ;-)
** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** **
P.S. Saapi nähdä kuinka pitkälle tuon huonekuusen matka kantaa.... kovasti ovat alaspäin oksat, mutta onkohan se huono merkki?!?
Kupari on kyllä kaunissävy ja sopii pieninä ripauksina koteihin :) itse kyllästyin siihen jo alkuvuodesta ja nyt ei taida olla oikein mitään kuparia :)
VastaaPoistaKyllä vaan, mutta olen samaa mieltä että liika sitä(kin) on liikaa. Eli pieni pala on juuri passeli! :-)
PoistaKaunis asetelma ja kupari on aika ihana, vaikka meiltä sitä ei löydy ollenkaan <3 Tuota valaisinta jo ihastelinkin instan puolella, sopii kivasti asetelman jatkoksi. :) Niin ja minun silmään huonekuusi näyttää oikein hyvinvoivalta.
VastaaPoistaMukavaa keskiviikkoa! <3
Itsekin kuljin niin pitkän ja mutkikkaan tien kuparin kanssa :-D Välillä en meinaa vieläkään uskoa, että kuparia kotiutui ;-)
PoistaTuo valaisin oli yksi parhaimpia ostoksia pitkään aikaan! :-) Tuo valo siitä on aivan ihana, ja itse valaisin toki :-)
Samoin Jenni! <3
Ihana, hauska kuparitarina♡ Tuo kuparinen kori on niiiiiin kaunis! Aivan varmasti nappivalinta:)!
VastaaPoistaNo eikö ;-) Aika matka kuparin kanssa! :-D
PoistaVoi tätä kori ihastusta, aina kaikkiin koreihin ihastun :-D
Voih, mä niin haluaisin, että tuo kupari sopisi meille. Mutta ei. Tässä väripaljoudessa ei kupari pääse oikeuksiinsa. Pitäisi karsia..
VastaaPoistaTuo on muuten aivan totta, värikkäämmässä sisustuksessa ei pääse ihan samanlailla oikeuksiin, mutta mielestäni sopii kyllä muuten :-)
PoistaMeilläkään ei muuten ole kovinkaan montaa kuparista juttua, tai oisko edes yhtään ;) Tuo kori on kyllä ihana ja juuri sopivasti sitä kuparin tunnelmaa :) Voi tuota huonekuusta, meidän oma kuihtui tuossa kevään aikana, mutta olisi kyllä ihanaa saada taas uusi!
VastaaPoistaSepä se, liikaa ei saa olla ;-) Tiedän että tässäkin lähtisi helposti itselläni homma lapasesta. Onneksi kuitenkin ehkä monesta asiasta ( mm. korennot, tähdet yms. ) olen jotain opiksi ottanut ;-)
PoistaPian huonekuusia on taas saatavilla, sitten vaan heti ostoksille :-)
Mullakin meni niin kauan enne kuin näin kuparin kauneuden. Yksi esine meiltä löytyy ja se on ihana <3
VastaaPoistaKyllä, se varmasti onkin sellainen että vaatii aikansa :-) Kuitenkin vähän erilainen " hitti juttu ".
PoistaMitä ihmettä.. Vieläkö sinulla on hengissä viimejoulun huonekuusi?! Mahtavaa!! :-D Ihanasti sopii kupari kuusen kaveriksi! :-)
VastaaPoistaNo kuule, sanos muuta! :-D En saata itsekään moista kuule uskoa :-) Siinä se on, ja toivottavasti jaksaa vielä :-)
PoistaKaunis kori ja tosi upea tuo sinun huonekuusi <3 harmi kun oma huonekuusi kuoli keväällä. Meillä ei taida vielä olla mitään kuparista mutta ihanan lämmin metalli on kyllä. Ihanaa syyskuun alkua sinulle <3
VastaaPoistaKiitos kiitos! :-) <3
PoistaOnneksi pian tulee taas huonekuusia myyntiin, pääset nappaamaan uuden :-)
Luulen itsekin että tuo jää ainukaiseksi, ainakin nyt vahvasti tuntuu siltä :-)
Kiitos ja samoin! <3
Mulla oli hetkellinen ihastus kupariin pari vuotta sitten mutta ei se toiminu meillä. Ihastelen kyllä muualla sitä :)
VastaaPoistaIhana kori <3
Pienenä ripauksena se on toimiva :-) Luulen että kori jää meillä ainukaiseksi :-)
PoistaKaunista <3 Täälläkin pikkuhiljaa kupari on alkanut ottamaan silmään, ja yksi sellainen jo löytyykin. :) Mulla meni toukokuun alussa huonekuusi huonoksi...täytyy kyllä loppuvuodesta sellainen taas hankkia. :)
VastaaPoistaKiitos kovasti! <3
PoistaKupari onkin varmasti sellainen, että se ottaa aikansa :-) Ja hyvä minusta niin, koska on kuitenkin omalla laillaan voimakas ja ei kuitenkaan joka paikkaan sovi :-)
Ihana tarina ja todella kaunis kori! Pääsee kyllä oikeuksiinsa varsinkin tuossa ekassa kuvassa :) Mulla on varmaan kotoa tullut kupari yliannostus, koska äiti rakasti sitä. Nyt kun on puolet elämästä asunut poissa kotoa niin alkaa kyllä kieltämättä kuparille taas lämpenemään, mutta niin hurja en ole vielä ollut että olisin kotiin ostanut! :D Ehkä sekin päivä vielä tulee ;) ♥
VastaaPoistaKori on kyllä mieleinen :-) Kuusen kanssa tulee mielestäni myös juuri oikeuksiinsa :-)
PoistaKatsot ajan kanssa jos kupari alkaisi uudelleen miellyttämään :-) Itse koen myös että pieninä ripauksina, joten ehkä se päivä tosiaan sinulle vielä myös tulee :-) Hih.