Katse kohti vuotta 2018

Keskiviikossa körötellään. Vuoden alkuun on mahtunut yksi työpäivä, ja yksi vapaapäivä. Luminen maisema, sekä lumeton maisema. Niin vaihtelevaa. Palatakseni vielä arkeen, pitkän sairasloman jälkeen itselläni oli todella kevyt aloitus työhön. Odotettu arki on täällä, tänään kun se nyt vielä oikein kunnolla pääsee alkuunsa. Peukut on nostettu pystyyn jotta käsi toipuisi vielä loppuun asti, eikä jäisi harmeja tästä. 

Kuten viime postauksessa kirjoitin, sairasloman myötä oppi hyvinkin elämään päivän kerrallaan. Ei voinut tietää mitä viikon tai kahden päästä voisi odottaa. Halusi vaan toivoa parasta, ja parempaa. Tämähän on ollut yksi asia jota olen useammankin vuoden halunnut opetella, eli kaikessa pahassa hyvääkin. En voi toki edelleenkään 100% sanoa tätä taitoa omaavani, mutta kuitenkin paremmin, ja elämähän on oppia päivä päivältä. 

Tämä oppi siis siirtyy myös tähän uuteen vuoteen, ja toivottavasti vuoden lopulla huomaan että olen osannut pitää kiinni tästä taidosta. 

Katse on myös ainakin astetta kirkkaampi tähän uuteen vuoteen kun sain vihdoin uusittua silmälasini loppuvuodesta, ja viime lauantaina pääsin ne noutamaan. 

Pariin vuoteen en ole käyttänyt silmälaseja juurikaan, koska tarkoitus on ollut ne uusia, mutta asia on jäänyt ja jäänyt. Taannoin käytiin itseasiassa molemmat optikolla, ja tarve lasien uusimiselle tuli myös siinä ilmi. Joten nyt on uudet lasit, ja opettelua katsomaan maailmaa myös linssien läpi uudelleen! :)

REIPASTA KESKIVIIKKOA KAIKILLE!