Vapaapäivän aamu viime viikolla. Ilma näyttää synkältä, ja viileältä edellis päivän kauneuden jälkeen vielä korostetusti. Ikkunaan tulee muutama sadepisara. Nautin siitä aamun hetkestä, ei ole kiire lähteä mihinkään, oikeastaan ei ole vielä edes suunnitelmaa suuremmin sille päivälle. Sade hiukan yltyy, mutta mieli pysyy iloisena. Onhan vapaapäivä, ja aamu vasta aikaisessa alussa.
Alustavasti olin miettinyt pitäväni ison siivouspäivän, olihan se edellispäivältä jäänyt kun super väsyneenä päikkärit vetivät voiton. Toisaalta mielessä käy pieni reissu Helsinkiin pitkästä aikaa.
Hmmm....
Turisen ystäväni kanssa aamulla puhelimessa pitkän puhelun, ihana tapa aloittaa vapaapäivä <3
En meinaa osata päättää, mitä tänään tekisin. Kun mietin, että lähtisin retkeilemään Helsinkiin, palaa mieleeni tuttu vanha tunne: huono omatunto jos en jää kotiin siivoamaan ja touhuamaan.
Ihan tänä keväänä olen oppinut antamaan itselleni periksi, esim. päikkäreiden suhteen. Aikaisemmin se ei olisi tullut kuuloonkaan! Olen touhunnut ja taistellut aikaisemmin päikkäreiden yli. Nyt olen jopa muutamia kertoja ottanut hyvällä omalla tunnolla päikkärit, jos olen ollut tosi väsynyt työpäivän jälkeen, kyllä ne hommat odottavat, ja tulee varmasti tehtyä. Tunti sinne tai tänne ei hetkauta asiaa. Siihen on mennyt tuhottoman monta vuotta, että olen tuon asian oivaltanut. Niin hassulta kun se kuulostaakin.
Syön aamiaisen loppuun, ja juon p i t k ä s t ä aikaa omaa "kahviani" jota en ole moneen vuoteen juonut. Se hetki täydentää aamun. Päätän, että retki Helsinkiin saa viedä voiton ja sen jälkeen imuri saa heilua suurella innolla!
Jälleen huomaan, että kaikki tulee kuitenkin tehdyksi, vaikka valitsin ensin sen mukavamman vaihtoehdon, tämäkin ratkaisu toimii siis loistavasti.
Katson pikaisesti juna-aikataulun, teen aamutoimet ja lähden innolla viettämään vapaapäivää Helsinkiin. Mennessäni mietin kuitenkin tuota asiaa, kuinka tämän asian oivaltaminen on todellakin voinut vaatia näin kauan aikaa....?!
Parempi myöhään kun ei milloinkaan!
* * * * * * * * * * * * * *
Kiitos teille kaikille jotka arvontaan osallistuitte, teitä oli aivan huikea määrä! <3
Arpoja oli yhteensä 176 kpl ja random.org arpoi voittajaksi numeron 18.
Laitathan sähköpostia, mikä väri tekstineen on mieleinen, niin toimitan tiedon sitten eteenpäin!
Teitä on pian jo 500 lukijaa kirjautuneesti, voitte uskoa että täällä on yksi sanaton!
Olette mahtavia, ihana että olette matkassa mukana! <3