Paremmalla onnella?

Mistähän alkaisin tämän postauksen? Hmm....

Kerroin täällä, kun veimme toiseen ja aina niin rakkaaseen ( koti ) kaupunkiin rakkauslukon. Tällä pienellä asialla oli uskomattoman suuri merkitys. Lukon luo on ollut kerta toisen jälkeen mitä mahtavin palata kun maisemissa ollaan. Aina yhtä kutkuttava hetki, ja joka kerta kovin merkityksellinen. 

Mitäs sitten kävikään?

Aurinkoinen perjantai aamupäivä, lomalla reipas kuukausi sitten. Intoa puhkuen käveltiin kohti siltaa, jossa lukkomme sijaitsee. Mutta, nopealla silmäyksellä ei näy lukkoa! Katsotaan tarkemmin, ja hitaammin. Ei, näy silti. Katsotaan vielä kahdesta eri suunnasta, kaksin eri silmin, jopa ilman aurinkolaseja, mutta ei.... lukkoa ei ole missään. Tilanne vetää hiljaiseksi. Jostakin voi tuntua pieneltä, ja mitättömältä, mutta itselle tämä oli aika kolahdus.

Pysähdytään miettimään, ja tehdään vieläkin uusi kierros, mutta lukkoa ei tosiaan vaan ilmaannu silmiin. Pakko se on uskoa, hävinnyt se on, ties minne. 

Silmiin nousee kyyneleet, pala valtaa kurkun. Hyväksyttävä. 

Huomaan tässä vaiheessa, kuinka iso vaikutus tuolla pienellä lukolla onkin ollut elämään. Nyt kun se on pois, niin se todella kolahti. 

Mietin hetken mielessäni tätä asiaa. Usein juuri pienillä asioilla tässä elämässä onkin suurempi merkitys, mitä ihan perus arkena ehkä osaamme ymmärtää. Tästä sain taas hyvän opin. Kannattaa todellakin iloita pienistä ( tähän toki aina pyrkinyt! ), ja oikeasti ymmärtää niiden merkitys. <3

Pieni on suurta! 

Tottakai aina saa laitettua uuden lukon koska vaan, sehän on selvä. Mutta se toinen ei ole yhtään sama asia kun se ensimmäinen mikä on käyty laittamassa. Niistä ei voi edes samana päivänä puhua.

Asia oli kuitenkin itsestäänselvyys, laittaisimme uuden lukon, sillä on kuitenkin merkitys meille. Vaikka se ei ole sama asia....

Nyt on lukko nro 2. paikallaan. Toivottavasti tiukasti kiinni. Ja toivottavasti paremmalla onnella.

Tämän tarinan myötä, iloista päivää kaikille! <3