Olen aina ollut hyvin hyvin eläinrakas. Kaikista rakkaimpia on aina olleet kissat, mutta myös koirat. Perheeseeni otettiin ensimmäinen kissa kun olin 8-vuotias, aivan ihana pehmeä tyttökissa joka sai hyvin tyttömäisen nimen: Sulo. Sulo oli niin tärkeä lapsuudesta asti minulle, päivä päivältä tärkeämpi ja tärkeämpi. Kun olin 10vuotias, Sulo sai 3 pentua. Pennuista meille jäi ihana musta valkoinen herra Ilpo. Kiinnyin päivä päivältä enemmän kissoihin, ne ovat jättäneet pysyvän tassun jäljen sydämeeni ♥ ♥
Hiukan reilu kolme vuotta sitten ennen joulua kumminkin oli pitkän ja vaikean päätöksen jälkeen luovuttava Sulosta, ihanat tassut eivät vaan kantaneet enään seuraavaan päivään. Asia oli hyvin vaikea. Sulon oli kumminkin parempi päästä kisujen taivaaseen lepäämään. ♥ ♥
Kotoa muuttaessa pois oli hyvin vaikea päätös jättää Ilpo vanhemmilleni. Olisin niin hirveästi halunnut ottaa mukaani, mutta Ilpo on saanut elää kesät ulkona ja talvella kuinka itse on malttanut patterin lämmöstä mennä haistelemaan talvea niin en voinut kerrostaloon ottaa vanhaa herraa.
Ilpo tuli tärkeämmäksi päivä päivältä kun olin jo yhden ison luopumisen joutunut kestämään.
Ilpo tuli tärkeämmäksi päivä päivältä kun olin jo yhden ison luopumisen joutunut kestämään.
Ilpo herra täytti elokuussa 17vuotta. Ilpon elämään on mahtunut paljon. Ollut jopa 7kk pois kotoa ja sen jälkeen tullut takaisin ja kaikeksi onneksi sen jälkeen Ilpo on ollut kotona. ♥
Marraskuussa kumminkin viime vuonna rakkaan kissan olo alkoi muuttua huonommaksi. Ikävä kyllä. Hiljalleen ikä alkoi tehdä tehtävänsä, vauhti hidastui, ulko ilma ei maistunut, ruokahalu alkoi kadota ja painoa alkoi tippumaan. Muutama parempi vaihe kumminkin Ilpolla oli, vielä viime viikollakin ja pieni toivo oli, jos kumminkin Ilpo näkisi tämän tulevan kevään auringon?! Aurinko on ollut aina niin tärkeä asia Ilpolle.
Lauantaina näin Ilpon viimeksi, edellisestä kerrasta Ilpo käveli paremmin, söikin paremmin, se toi hyvän mielen, Ilpo jaksaa vielä. Se kehräys minkä kuulin lauantaina vielä, en ikinä unohda sitä. Eilen kumminkin kaikki muuttui.
Voimat alkoi hiipua, enemmän ja enemmän. Ilpo ei jaksaisi enään. Se asia olisi nyt hyväksyttävä.
Tänään oli vaikean päätöksen päivä, Ilpon oli päästävä Sulo äitinsä luokse kissojen taivaaseen.
♥♥ Ilpolle tärkeä asia: auringon otto ♥♥
♥♥ Vesi maistui aina mitä erikoisemmista paikoista ♥♥
♥♥ Talvellakin auringosta piti nauttia mihin parhaiten paistoi ♥♥
♥♥ Ilpo oli varsinainen persoona ♥♥
Vielä muutama muisto rakkaasta Ilposta.
Nyt on aika sytyttää Ilpon muistolle kynttilä.
Olit todella rakas kissa, hyvien muistojen voimalla matka jatkuu. ♥
♥♥ Rakkaat enkelit ♥♥
Voimia! <3
VastaaPoistaKiitos suuresti Jenni! ♥
PoistaOtan osaa. Eläimistä on aina vaikea luopua, mutta nyt on kisulla hyvä olla. Voimia!
VastaaPoistaKyllä, ehtii kiintyä pitkässä ajassa niin kovin. Kiitos paljon sinulle ♥
PoistaOsaan ottoni. Vaikuttaa niin hauskalta kissalta kuvista. Nyt on äitinsä suojassa. Paljon voimia! Toivoo Miia
VastaaPoistaIlpo oli todella hauska persoona, "hassu". Kiitos Miia!
PoistaOsanotto ♥
VastaaPoistaIhana kisuli <3
Miulle tärkein kissa on ollu Tassu. Se kävi lenkillä miun kanssa. Ilman narua :) Lämpimiä muistoja. Onneksi niitä on ♥
Muistojen voimalla koetetaan jatkaa eteenpäin! ♥
PoistaVoi, otan osaa :(
VastaaPoistaVirtuaalinen voimahali!!!
Kiitos, hiljalleen. ♥
PoistaOtan osaa. t.Heidi P.
VastaaPoistaSilmät alkoi kostumaan mitä pidemmälle tätä tarinaa luin. Meinasin lopettaa lukemisen kesken, kun pelkäsin mihin se päättyy. Luin kuitenkin.
VastaaPoistaOsaanottoni.
Lemmikeistä 5 kissaa ja kaksi koiraa menettänyt olen minäkin. Tiedän tunteen ja surun määrän.
Surun määrä on suuri, niin ehti kiintyä, on yksi perheenjäsen ollut. ♥
PoistaOi voi..tätä pelkään..en tullut sitä ajatelleeksi, kun päästimme herra Koiran meidän perheeseen ja sydämiin- että pitäisi osata luopuakin :-(
VastaaPoistaAi kamala, täällä itketään täysillä! Tiedän mitä on luopua eläimestä. Jaksamista - Helmikuun lapselta
PoistaKiitos molemmille! ♥ Hiljalleen eteenpäin.
PoistaTäällä itketään täysillä! Voimia päiviin tuleviin ja helmipölyä muistoihin - Helmikuun lapselta
VastaaPoistaKiitos kallis! ♥
PoistaKovasti voimia ♥
VastaaPoistaKiitos paljon Mia! ♥
PoistaIso hali <3 Jaksuja murunen <3
VastaaPoistaKiitos Niina! ♥
PoistaVoi Seija, olen todella pahoillani. Elitte pitkään yhdessä ja varmasti kisusta oli tullut kuin perheen jäsen. Paljon voimia sinulle! <3 <3 Halaus!
VastaaPoistaPitkä oli taival, lapsuudesta asti. Monta hetkeä ihanaa. Kiitos paljon Jenna! ♥
PoistaMiten siellä voidaan <3??
VastaaPoistaHetki hetkeltä eteenpäin, ikävä on kova.
PoistaHalaus* Voi kuinka surullista luettavaa <3
VastaaPoista:*( Kyyneleet silmissä luin tekstisi loppuun. Otan osaa! Tiedän miten tärkeitä nua rakkaat otukset voivat olla! Itsellä on koira ja kuusi kisua.. Voi sitä surun määrää kun heistä joskus joutuu luopumaan.
VastaaPoistaKiitos Liisax! Se on niin totta, luopuminen on aivan liian vaikeaa :-(
Poista